Skip to main content

Tiedonhankinnan opas: Suunnittele ensin hakusi

Hakuaiheen analyysi ja hakusanojen valinta

Aloita tiedonhaku suunnittelemalla sitä ennen varsinaista hakemista. Näin hakeminen onnistuu paremmin ja pääset heti käsiksi oikeanlaisiin lähteisiin. Kun käyttää hetken sen pohtimiseen, mikä minun tiedontarpeeni tarkalleen on, mistä asioista se koostuu, säästyy varmimmin siltä, että haut menevät ohi aiheen. Näin hakeminen on myös ajankäytöllisesti tehokkaampaa.

Mieti siis aluksi mitä kaikkea aiheeseesi liittyy, minkälaisia hakusanoja voisit käyttää ja mitä käsitteitä aiheesi kätkee sisälleen. Voit myös jo miettiä, mistä kaikkialta hakuja kannattaa tehdä.

Suunnittelussa kannatta käyttää apuna erilaisia asiasanastoja ja sanakirjoja. Aluksi voit tutustua aiheeseen yleisellä tasolla ja esimerkiksi selailla aiheesta tehtyjä opinnäytetöitä. Aihetta ja siihen liittyviä käsitteitä sekä hakusanoja kannattaa koota käsite- tai mielekartaksi, jolloin eri asioiden suhteet yleensä kirkastuvat. Mihin laajempaa kokonaisuuteen aiheeni liittyy, miten sitä voisi tarkastella suppeammasta näkökulmasta? Tässä osiossa saat vinkkejä tiedonhaun suunnitteluun.

Kun olet miettinyt miten, mistä ja millä hakusanoilla teet hakuja, voit siirtyä seuraavaan osioon Hae tietoa tehokkaasti ja lähteä tekemään hakuja eri tietokantoihin Kaakkurin kautta.

Tiedon tarpeen määrittely ja hakuaiheen jäsentäminen

Miellekartta on hyvä apuväline oman aiheen jäsentämisen ja hakusanojen miettimisen tueksi. Miellekartta selkiyttää kokonaiskuvaa aiheesta ja sen avulla saat koottua hyvin hakussanoja ja havainnollistat sanojen välisiä suhteita.

Yksinkertaisimmillaan miellekartan tekeminen vaatii vain paperia ja kynän. Paperin keskelle kirjoitetaan aihe ja sen ympärille kootaan aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä näiden ylä-, ala- ja rinnakkaiskäsitteitä. Miellekartan tekemiseen on olemassa myös useita verkko- ja mobiilisovelluksia, joita voi hakea verkosta tai mobiililaitteelta esim. sanoilla miellekartta tai mindmap ohjelma.

Alla yksi esimerkki miellekartasta, jossa aiheena on Sairaanhoitajien ammattitaito- ja osaamisvaatimukset tulevaisuudessa. Kuvassa aihe on keskellä, keskeiset käsitteet sen ympärillä vihreissä laatikoissa ja jokaiseen käsitteeseen liittyvät sanat niiden ympärillä oransseissa laatikoissa. Miellekartta on tehty Mind Vector sovelluksella.

miellekartta esimerkki

 

Käsitekartan avulla jäsennät aihettasi vielä täsmällisemmin. Miellekartan kautta saadut sanat ja käsitteet kuvataan käsitekartassa myös näiden suhteiden kautta eli mitkä ovat käsitteiden väliset syy-seuraus -suhteet ja miten käsitteet järjestäytyvät hierarkisesti. Myös käsitekartta aloittetaan merkitsemällä ensin keskeisin pääkäsite ylös ja tämän jälkeen aletaan rakentaa pääkäsitteestä lähtevää hierarkista karttaa, johon merkitään siihen liittyviä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita edeten keskeisestä termistä aina alaspäin. Verkosta löytyy myös käsitekartta sovelluksia sekä tietokoneelle että mobiililaitteille.

Hakusanat

Hakusanojen määrittelyssä ja valinnassa kannattaa käyttää apuna asiasanastoja, sillä asiasanat ovat yksi tärkeä tiedonhaun apuväline. Tietokannoissa kontrolloitujen asiasanojen avulla kuvataan aineistoja, jotta tiedonhakija löytäisi hakemansa aineiston helpommin. Asiasanastojen avulla voit löytää myös sanojen rinnakkaistermejä ja synonyymejä sekä sanojen muun kielisiä vastineita. Varsinkin tieteellisissä tietokannoissa on hyvä käyttää myös tarkempaa asiasanahakua, joka tarkoittaa sitä, että haku kohdistuu vain aineistolle määriteltyihin sanoihin eikä esim. kaikkiin artikkelin tekstistä löytyviin sanoihin. Muista, että asiasanastot ovat tietokantakohtaisia. Tarkasta siis asiasanasi tietokannan käyttämästä asiasanastosta!

Viereisestä välilehdetä löytyy linkkejä eri asiasanastohin. YSA -yleinen suomalainen asiassanasto on kaikille aloille sopiva sanasto, mutta suomalaisesta asia- ja ontologiasanastosta Fintosta löytyy myös monia muita eri alojen sanastoja ja ontologioita.

Asiasanojen avulla siis tarkennat hakuasi, ja niiden rinnalla voit hyvin käyttää myös muita keksimiäsi hakusanoja.

Kaakkurissa ja Finnassa löydät asiasanat aineiston kuvailutiedoista kohdasta Aiheet:

aiheet Kaakkurissa

Loading ...

Valitse sopivat tiedonlähteet

Tärkeä osa informaatiolukutaitoa ja oman alan asiantuntijuutta on oman alan keskeisten tiedonlähteiden tunnistaminen. Tiedonlähteitä ovat esimerkiksi kirjat, artikkelit, opinnäytetyöt, tilastot, patentit, standardit, hakuteokset, lait, asiantuntijat jne. Tiedonlähteet voivat olla joko painettuja tai sähköisiä, ja on hyvä muistaa, että myös esimerkiksi asiantuntijan haastattelu on yksi tapa hankkia tietoa. Löydät kirjaston tarjoamat tiedonlähteet Kaakkurista ja saat apua tiedonlähteiden arviointiin ja valintaan myös alakohtaisista oppaista.

Tiedonhaun suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia, millaista tietoa tarvitset. Jos on kyse lomamatkasta, useimmiten googlaaminen ja kenties kirjastosta lainattu matkaopas riittävät, mutta jos kyse on oppimistehtävästä tai opinnäytetyöstä on hyvä käyttää hetki aikaa myös siihen, että tutkii mitä erilaisia tiedonlähteitä on käytettävissä. Esimerkiksi jos oppimistehtävä käsittelee jotain hyvin ajankohtaista aihetta, on ehkä parempi etsiä tietoa artikkelitietokannoista, painetuista lehdistä ja vapaasta verkosta. Kun taas tehdään opinnäytetyötä ja tulee kuvata aiempaa tutkimusta, mukaan tulee myös kirjat niin sähköisenä kuin painettuna, ja erilaiset opinnäytetyötietokannat. Kirjasto tarjoaa käyttöösi monia erilaisia tietokantoja, hakuteoksia ja sanakirjoja, joihin on pääsy vain Xamkin opiskelijoilla ja henkilökunnalla myös etänä (kirjaudu verkkotunnuksellasi).

Tietokantoja on olemassa useampaa eri tyyppiä, jotka on hyvä tunnistaa hakuvaiheessa. Näin saat mm. tietää sen, kuinka saat löytämäsi materiaalin käsiisi.

  • Kokotekstitietokanta sisältää aineistojen viitetietojen lisäksi myös aineiston kokotekstin eli pääset heti lukemaan esim. artikkelin pdf-muodossa.
  • Viitetietokanta sisältää vain artikkelien viitetiedot eli esim. tiedon siitä, missä lehdessä, minä vuonna, missä numerossa ja millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt. Tällöin artikkeli on etsittävä muuta kautta, esim. tarkistettava löytyykö ko. lehti Kaakkurista eli saatko sen käsiisi painettuna Xamkin kirjastosta. Aineistoja voi myös kaukolainata muista kirjastoista.
  • Viittaustietokanta sisältää tietoja artikkelien välisistä viittauksista: ketkä ovat artikkeliin viitanneet ja kuinka paljon viittauksia on kertynyt.

Useimmat tietokannat ovat eri tietokantatyyppien sekoituksia ja useimmissa voit rajata hakusi koskemaan esim. vain kokotekstejä (englanniksi usein full text,  subscribed content, PDF full text jne.).

Loading ...