Skip to main content

Tiedonhankinnan opas: Arvio löytämääsi tietoa ja muista lähdekritiikki

Löydetyn tiedon arviointi ja lähdekritiikki

Löydettyäsi erilaisia aineistoja lähdemateriaaliksi, käytä vielä hetki aikaa aineiston arvioimiseen, ennen kuin alat tehdä tehtävää tai opinnäytettä. Pohtimalla alla olevan listan kysymyksiä, saat täsmennettyä itsellesi, mitkä löytämistäsi lähteistä ovat esim. vielä ajankohtaisia ja mitkä täyttävät tieteellisyyden tai tutkimuksellisuuden kriteerit. Tältä sivulta saat apua myös tieteellisen ja tutkimuksellisen aineiston erottamiseen esim. ammatillisesta artikkelista sekä vinkkejä kuinka löydät viittaustiedot.

Tiedonarvioijan muistilista - kuinka erottaa aiheeseeni paras informaatio

Miten erottaa valtavasta informaatiomäärästä ne hyvät ja omaan aiheeseen sopivimmat lähteet ja sopivimman tiedon?

Voit pohtia löytämäsi aineiston sopivuutta vastaamalla alla oleviin kysymyksiin. Muista aina suhtautua löytämääsi tietoon lähdekriittisesti.

Tiedon ajantasaisuus ja ajankohtaisuus

  • Milloin julkaisu on ilmestynyt tai julkaistu?
  • Onko tietoa tarkistettu tai päivitetty?
  • Onko aiheesi sellainen, että tiedon tulee olla uutta vai onko myös vanhempi tieto aiheeseesi sopivaa?
  • Toimiiko linkit?

Tiedon relevanssi eli sopivuus aiheeseesi

  • Liittykö tieto aiheeseesi tai vastaako se kysymyksiisi?
  • Kenelle tieto on tarkoitettu? Mikä on sen kohderyhmä?
  • Onko tieto oikean tasoista aiheeseesi ja tehtävääsi nähden? Esim. tarvitsetko enemmin tutkimus- vai ammatillista tietoa.
  • Oletko tutustunut useampaan lähteeseen ennen kuin päätät, mikä lähde antaa parhaan tiedon?
  • Pystytkö viittamaan tietoon esim. opinnäytetyössäsi.

Kuka on tiedontuottaja, lähteen kirjoittaja?

  • Kuka on tiedon kirjoittaja, tuottaja, julkaisija?
  • Kuinka tunnettu, luotettava tai tieteellinen kirjoittaja tai tiedontuottaja on? Mikä on hänen taustayhteisönsä ja tiedollinen intressinsä?
  • Onko kirjoittaja pätevä kirjoittamaan kyseessä olevasta aiheesta?
  • Löytyykö tiedon ohesta kirjoittajan yhteystietoja, kuten esim. julkaisijaa tai sähköpostia?
  • Kertooko www-osoite mitään kirjoittajasta tai lähteestä? Esim. onko www-osoitteen loppu .fi, .com, .org, .edu jne.

Tiedon luotettavuus, totuudenmukaisuus ja oikeellisuus

  • Mistä tieto on peräisin?
  • Onko tieto näyttöön perustuvaa eli onko sitä perusteltu muulla (tutkimus)tiedolla?
  • Onko tieto arvioitua? Onko se käynyt läpi esim. referee-käytännön eli vertaisarvioinnin?
  • Pystytkö todentamaan tiedon toisesta lähteestä tai aiemman tietosi perusteella?
  • Vaikuttaako lähteen kielenkäyttö sekä sävy neutraalilta ja objektiiviselta?
  • Onko lähteen teksti oikeakielistä vai sisältääkö se paljon kielivirheitä?

Tiedon tarkoitus

  • Mikä on tiedon tarkoitus: tiedottaa, opettaa, myydä, viihdyttää vai suostutella?
  • Onko kirjoittajan tarkoitus tai päämäärä selkeä?
  • Onko tieto faktaa, mielipide vai propagandaa?
  • Onko näkökulma objektiivinen ja puolueeton?
  • Onko tiedon takana nähtävissä poliittisia, ideologisia, kulttuurisia, uskonnollisia, institutionaalisia tai henkilökohtaisia ennakkoasenteita?

Lähteenä käytetty: Evaluating Information – Applying the CRAAP Test Meriam Library. 2010. California State University, Chico. WWW-dokumentti. Päivitetty 17.9.2010. Saatavissa: https://www.csuchico.edu/lins/handouts/eval_websites.pdf. [Viitattu 27.10.2017].

Mikä on tieteelinen ja tutkimuksellinen julkaisu?

Opinnäytetöissä ja mahdollisesti muissakin oppimistehtävissä pyydetään monesti käyttämään tieteellistä artikkelia tai tutkimusartikkelia tai muuta tutkimustietoa kuten esimerkiksi pro graduja tai väitöskirjoija. Mistä sitten erotat onko kyse tieteelisestä julkaisusta, tutkimusartikkelista vai esimerksi ammattisesta artikkelista?

Tutkimustiedon voi tunnistaa esimerkiksi seuraavista asioista:

  • Artikkeli/julkaisu on vertaisarvioitu (englanniksi referee, peer reviewed) eli ennen artikkelin julkaisemista se on käynyt läpi arviointiprosessin.
  • Artikkeli/tutkimus noudattaa tutkimuksen IMRD-rakennetta. Artikkelista löytyy silloin osiot: johdanto (Introduction), menetelmät eli ongelman käsittely (Methods), tulokset (Results) ja pohdinta eli tulosten tarkastelu (Discussion).
  • Artikkelista/julkaisusta löytyy tieto asiantuntijasta, joka artikkelin on kirjoittanut sekä hänen taustaorganisaationsa eli esim. missä yliopistossa kirjoittaja työskentelee.
  • Artikkelissa/julkaisussa on lähdeluettelo ja siinä on käytetty lähdeviitteitä.

On myös hyvä huomioida, että yleensä pyritään käyttämään alkuperäistä primaarilähdettä sen sijaan, että käytettäisiin tutkimuksesta kertovaa lähdettä, jossa alkuperäiseen tutkimukseen viitataan. Etsi siis aina alkuperäinen lähde, jos suinkin mahdollista.

Kaakkurin Ulkomaalaisten artikkelien haussa voit rajata haun koskemaan vain vertaisarvioituja aineistoja:

vertaisarviointi kaakkuri

Löydettyyn tietoon viittaaminen - mistä löydän viitetiedot?

Tieteellisessä kirjoittamisessa lähteisiin viitataan niin tekstin sisällä kuin lähdeviitteissä. Alkuperäinen lähde on mainittava aina, kun otat tekstiisi tietoa ja ajatuksia jostain toisesta lähteestä oli se sitten painettu tai elektroninen (kirja, lehti), kuva tai tekstiä tai vaikkapa opettajan opetusdiat. 

Lähdeviittauksen avulla kerrot lukijalle mikä osa tekstin ajatuksista on omiasi ja mitkä ovat toisilta lainattuja. Jos lähdeviitteitä ei ole merkitty tekstiin selkeästi, saatat syyllistyä plagiointiin. Plagioinnilla tarkoitetaan yleisesti toisen tekstin, ajatusten tai ideoiden luvatonta kopiointia. Useimmiten plagiointia ei tehdä tahallaan vaan se on tahatonta. Opettelemalla oikeat viittaustekniikat heti opintojen alussa, vältyt plagiointiepäilyiltä. Xamkin lähdeviittausohjeet löytyvät Studentista.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on käytössä plagioinnin tunnistusohjlema Urkund, jonka kautta tarkistetaan suurin osa opiskelutehtävistä sekä kaikki opinnäytetyöt. Lisää tietoa Urkundista löydät Studentista.

Kuinka löydän lehtiartikkelin viitaustiedot?

Xamkin ohjeiden mukaan lehtiartikkeliin tulee viitata muodossa: Sukunimi, Etunimen ensimmäinen kirjain. Vuosi. Artikkelin otsikko. Lehden nimi (kursivoituna) lehden numero, sivut. (jos ei kirjoittajaa, hakusanaksi artikkelin nimi). Löydät Xamkin viittausohjeet Studentista.

Alla muutamia esimerkkejä siitä, miten lähdeviitteeseen tarvittava tieto näkyy eri tietokannoissa:

Academic Seach Elite (Ebsco)

viite academic search elite tietokannasta

Lähdeviite: Simpson, R.L. 2002. The virtual reality revolution: technology changes nursing education. Nursing Management 9, 14-15.

Elektra 

viite elektra tietokannasta

Lähdeviite: Kiilakoski, T. 2013. Nuorisotyön opetussuunnitelma: nuorisotyö kasvatuksellisena prosessina. Nuorisotutkimus 3, 20-39.

Emerald Journals 

(avaa viitetietoa varten artikkelin tarkemmat tiedot otsikosta)

viitetieto emerald tietokanta

Lähdeviite: Schucan Bird, K., Tripney, J. & Newman, M. 2013. The educational impacts of young people's participation in organised sport: a systematic review. Journal of Children´s Services 4, 264-275.

Medic 

viite tieto medicissä

Lähdeviite: Hult, M., Saaranen, T. & Pietilä, A-M. 2016. Elämänlaadun ja elämän merkityksellisyyden kokemisen yhteydet työttömien työkykyyn. Hoitotiede 2, 78-88.

Science Direct (Elsevier)

viite science direct tietokanta

Lähdeviite: Cho, M., Schweickart, T. & Haase A. 2014. Public engagement with nonprofit organizations on Facebook. Public Relations Review 3, 565-567.

Talentum lehtiarkisto

talentum viitelista

Yllä Talentum lehtiarkiston hakutuloslista ja alla avattu pdf-artikkeli pienennettynä ylä- ja alaosaan viitetietojen kannalta keskeisiltä osioiltaan.

viite talentum

Lähdeviite: Porttinen, K. 2005. Globaali johtaja osaa käskeä. Talouselämä 22, 64.

 

 

Kokoomateoksen eli kirjan joka sisältää artikkeleita eri kirjoittajilta viitaustiedot löydät mm. seuraavan esimerkin mukaisesti:

Kyseessä oleva kokoomateos kansi varhaiskasvatuksen käsikirja

Kokoomateoksen artikkeli, johon hakutaan viitata (artikkelin alkua)

artikkeli kokoomateoksessa
Näin kokoomateoksen tiedot ovat Kaakkurissa kokoomateos tiedot kaakkurissa

Artikkelin viittaustieto 

(HUOM! Katso vielä artikkelin sivunumerot, joko painetusta tai e-kirjasta.

Lipponen, L. 2017. Tutkiva oppiminen varhaispedagogiikassa. Teoksessa Hujula, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 31-38.

 

Loading ...

Käytä tietoa eettisesti - muista tekijänoikeudet

Tunnista valeuutinen

Tunnista valeuutinen. Julisteen on julkaissut IFLA, International Federation of Library Associations and Institutions. [Päivitetty 13.8.2017]