Skip to main content

Aineistonhallinnan opas: Miksi avoimuutta ja aineistonhallintaa?

Avoimuuden lähtökohdat

Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamalleja on kehitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman tiekartan mukaisesti.  Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan 2014-2017 tavoitteena oli, että  vuoteen 2017 mennessä Suomi on noussut johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa.

Avoimen toimintakulttuurin arvioinnin mukaan 10 % korkeakouluista saavutti vuonna 2017 avoimen tieteen kulttuurin korkeiman tason. Vuonna 2018 tavoitteeksi on asetettu on 25% ja vuonna 2020 tavoitteena on 50 %.

Avoimen toimintakultuurin kypsyystason arvioinnin mukaan ammattikorkeakoulujen kehitys on ollut hyvää, vaikka yksikään ammattikorkeakoulu ei vielä yllä toimintakulttuurin avoimuudessa kypsyystason ylimmälle tasolle. Avoimen TKi-toimintaa ammattikorkeakouluissa on kehitetty hankkeessa "Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä" -hankkeessa, joka päättyi vuoden 2017 lopussa.

 

Kyseinen tavoitearkkitehtuuri ohjaa kansallisesti tieteen ja tutkimuksen tietojen ja palvelujen avoimuuden periaatteita, tietojenvaihtoa sekä palveluiden kehittämistä. - See more at: http://avointiede.fi/viitearkkitehtuuri#sthash.KTUGwlY2.dpuf

Miksi TKI-aineiston hallinta ja sen suunnittelu on tärkeää?

Hankkeet varmistavat hyvällä aineistonhallinnalla, että ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus korkeatasoista ja vaikuttavaa. Aineistonhallinnan suunnittelulla varmistetaan myös  aineiston säilyvyys, löytyvyys, saavutettavuus, ymmärrettävyys ja uudelleenkäytettävyys (= FAIR -periaatteet). Tästä on hyötyä sekä tutkijalle, organisaatiolle, tieteelle, rahoittajalle että koko yhteiskunnalle. Aineistojen hallinnointi on välttämätöntä kaikilla TKI-prosessin tasoilla ja se tulee varmistaa prosessin alusta lähtien. TKI-aineistonhallinnassa kuvataan aineiston keräämiseen, käyttöön, säilyttämiseen ja jakamiseen liittyvät periaatteet ja linjaukset.

Miksi aineistonhallintaa?

  • Tutkija löytää omat aineistonsa
  • Tutkimusaineiston hallinta ja aineistosuunnitelman laatiminen on osa hyviä tieteellisiä käytäntöjä
  • Aineiston käsittelyssä huomioidaan eettiset ja juridiset sekä tietosuojaa ja -turvaa koskevat seikat
  • Aineistojen katoamisen, häviämisen ja/tai tuhoutumisen riski pienenee​
  • Aineiston (datan) avoimuus tuo tutkijalle enemmän näkyvyyttä, lisää viitauksia, ja on osa meritoitumista, sekä luo edellytyksiä tuleville yhteistyöhankkeille
  • Organisaatioissa tiedetään, millaisia aineistoja hankkeissa on kerätty ja miten ne saa käyttöön
  • TKI:n vaikuttavuus ja näkyvyys parantuvat
  • Mahdollistaa toistettavuuden -> luotettavuus, läpinäkyvyys
  • Nopeuttaa tutkimusta ja vähentää päällekkäistä työtä -> säästät aikaa ja rahaa
  • Mahdollistaa esim. pitkittäistutkimukset
  • Täytät rahoittajan vaatimukset ja rahoittajan on helpompi seurata resurssien käyttöä sekä kohdentaa niitä
  • Lisää kaupallisia innovaatioita
  • Aineistonhallintasuunnitelma kertoo osaamisestasi hankkeen johtajana

Aineiston hallinnassa suositellaan käytettäväksi DMPTuuli -työkalua, josta löydät lisää tietoa osiosta Hankkeen valmisteluvaihe.

Tekstissä lähteenä: CC BY 4.0 Seamk ja Tuuli-project. (2018, May 7). General Finnish DMP guidance. Zenodo Kuva: Datan elinkaari haltuun ja FAIR-periaateet (2018). Kreodi. CC BY 4.0. Terhi Kaipainen

Mitä TKI-aineistot / tutkimusaineistot ovat?

Aineistonhallintasuunnitelman tulisi kuvata aineistoja ja niiden käsittelyä koko hankkeen/tutkimuksen elinkaaren ajan. Aineistonhallintasuunnitelma elää koko tutkimusprosessin ajan ja sitä päivitetään aina tarvittaessa. Hyvät aineistonhallintakäytännöt perustuvat FAIR-periaatteisiin, joiden mukaan aineiston tulee olla  löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudelleen käytettävissä (Reusable). Kansallinen ohje datanhallintasuunnitelman tueksi määrittelee aineistonhallintasuunnitelmassa kuvattavan aineiston (datan) laajana käsitteenä, kuten tekee myös alla oleva Datanhallinnan oppaasta löytyvä määrittely. Aineistoa/dataa on siis kaikki tiedot, joita tarvitaan tutkimuksen toistamisessa ja myös kaikki muu muille hyödyllinen materiaali.

Datanhallinnan opas (ATT-hanke) määrittelee tutkimusaineiston seuraavasti:

"Tutkimusaineistoilla tarkoitetaan niitä resursseja, joita tutkija tuottaa tai joita hän käyttää tutkimusprosessin aikana. Tutkimusaineistot voivat olla aineellisia tai aineettomia. Jotta aineisto olisi tutkimukseen kelpaavaa, siihen täytyy liittyä tietoja ainakin sen alkuperästä. Esimerkiksi datan liitteeksi tarvitaan kuvailevaa ja teknistä tietoa siitä mitä informaatiota se sisältää. Siksi tutkimusdataan liittyy paljon tietoa siitä, miten se on rakenteistettu ja koodattu, miten se on syntynyt ja miten sitä on käsitelty. Nämä tiedot on aina syytä tallentaa esimerkiksi metatietoihin, koodikirjoihin ja/tai muuhun dokumentaatioon. Yhdessä datan kanssa tästä kokonaisuudesta muodostuu tutkimusaineisto."
 
Tyypillisiä aineistoja ovat
- kysely- ja haastatteluaineistot
- erilaiset mittaus- ja havainnointiaineistot
- video-, kuva-, ääni- ja tekstiaineistot

Tutkimusdatan hallinnan kymmenen käskyä

Kymmenen tutkimusdatanhallinnan käskyä

  1. Arvosta dataasi ja näytä se muille.
  2. Jaa datasi verkossa pysyvän tunnisteen kera.
  3. Huomioi datan jatkokäyttö jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa.
  4. Julkaise menetelmäsi.
  5. Viittaa dataasi julkaisuissasi.
  6. Julkaise koodisi (myös ne pätkät).
  7. Kerro, miten viitata ja käyttää dataasi.
  8. Hyödynnä datanhallinnan palveluja.
  9. Palkitse muita datan avaamisesta.
  10. Edistä datalähtöistä tutkimusta.

 

2015 OKM ATT 2014–2017 -hanke www.avointiede.fi, lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.

Avoin tiede ammattikorkeakouluissa

Avoimuuden edistäminen tutkijoiden ja yritysten välillä

Tutkijanäkökulmia avoimen tieteen hyödyistä