Avoimuuden hyödyt
Avoimista oppimateriaaleista hyötyvät niin tekijät, oppijat kuin opettajatkin. Ihmisten kautta hyöty ulottuu organisaatioihin asti: avointa materiaalia voi käyttää esimerkiksi henkilöstökoulutusten tukena.
Hyödyt tekijälle:
- profiloidut asiantuntijana
- tuot asiantuntemustasi esille
- näkyvyyttä sinulle ja edustamallesi organisaatiolle
- voit löytää uusia yhteistyökumppaneita
- opit uutta ja löydät uusia näkökulmia
Hyödyt opettajalle:
- materiaali on valmis käyttöön, joten säästät aikaa
- voit muokata materiaalia omiin tarpeisiisi
- voit päivittää ja jalostaa materiaalia edelleen, kun se on CC-lisensoitu (linkki CC)
- parhaimmillaan löydät uusia näkökulmia työhösi
Hyödyt oppijalle:
- kuka tahansa voi päivittää osaamistaan ja oppia uutta
- materiaalit ovat maksutta käytettävissä
- ei tarvitse kirjautua
Ideasta valmiiksi oppimateriaaliksi
Avoimien oppimateriaalien suunnittelussa voi karkeasti tunnistaa neljä vaihetta. Seuraava teksti perustuu Suunnittelusta-blogiartikkeliin (Rahunen 2025).
Aihe: Täytä tietoaukko
Voit tehdä oppimateriaalia aiheesta kuin aiheesta. Mielekkäintä tekeminen lienee, kun tunnistat, että materiaalille on olemassa selkeä tarve.
Tarve on kuin kuin tietoaukko, jonka oppimateriaali täyttää. Näitä tietoaukkoja on siellä, missä
-
aiheesta ei ole olemassa ajantasaista oppimateriaalia
-
materiaalia on, mutta kohderyhmä tai näkökulma on väärä
-
materiaalia on, mutta se on hajallaan.
Rajaus
Onpa aiheesi miten hyvä tahansa, kiinnitä alusta asti huomiota sen rajaamiseen. Rajauksen tekeminen on luonteeltaan prosessi: aihe täsmentyy sitä mukaa, kun suunnittelu ja sisällöntuotanto etenevät.
Pysähdy siis aika ajoin pohtimaan, mitä olet tekemässä, kenelle ja miksi. Anna jonkun ulkopuolisen myös lukea käsikirjoitustasi. Samalla saat arvokasta palautetta myös siitä, onko sisältö ymmärrettävää.
Kohderyhmä: Tunne lukijasi
On helpompi kirjoittaa, kun tietää, kenelle kirjoittaa. Kohderyhmää voi haarukoida kysymällä, kuka aineistoa lukee, katsoo tai kuuntelee.
Avuksi voi luoda myös asiakaspersoonan tai pari. Asiakaspersoonan helppo kaava:
-
Anna hahmolle nimi.
-
Kuvaile hahmoa:
-
ikä, ammatti, perhe, asuinpaikka
-
mielenkiinnon kohteet, harrastukset.
-
-
Kerro, miten ja miksi hahmo käyttää oppimateriaalia.
-
Piirrä hahmosta kuva tai pyydä esim. tekoälyä luomaan se.
Oppimistavoitteet: Anna lupaus
Oppimistavoitteet ovat ikään kuin lupauksia aineiston käyttäjälle. Niitä voi hahmotella kysymällä, mitä materiaalin avulla pitäisi oppia. Apuna voi käyttää Bloomin taksonomian tasoja:
-
tietää tai muistaa jotain
-
ymmärtää, miksi jotain tapahtuu
-
soveltaa opittua
-
analysoida ja vertailla asioita
-
arvioida, selittää ja perustella asioita
-
luoda uutta opitun perusteella.
Oppimateriaalin tekijälle oppimistavoitteet ovat työkalu aineiston laadun arviointiin työn edetessä: voiko asetetun oppimistavoitteen saavuttaa juuri tämän materiaalin avulla?
Tarkoitus
Viimeistään tässä kohti voi miettiä oppimateriaalin tarkoitusta ja kysyä, mitä tekeillä olevalla oppimateriaalilla voi tehdä. Sopiiko materiaali itsenäiseen opiskeluun? Sopiiko materiaali oppimisen tueksi mutta vaatii opettajan läsnäolon.
Avaus: Sovi etukäteen
Jos teet materiaalia esimerkiksi kollegojesi kanssa, suunnitteluvaiheessa on hyvä sopia materiaalin avaamisesta, julkaisupaikasta ja käytettävästä lisenssistä. Suositeltavaa on myös kirjata sovitut asiat suunnitelmaksi ja hyväksyttää se kaikilla. (Avoin tiede 2022.)
Suunnitelmalle sopiva mitta on liuska tai pari. Jos teet materiaalia yksin, voit kirjata tiedot vapaamuotoisesti.
Lähteet:
Avoin tiede. 2022. Miten huomioit tekijänoikeuden julkaistessasi avoimia oppimateriaaleja? CC BY 4.0.
Rahunen, P. 2025. Suunnittelusta. Avoimista-blogi. CC BY-SA 4.0.
Avointen oppimateriaalien tekemistä ohjaavat kansalliset laatukriteerit (Avoin tiede 2023). Laatukriteereitä on viisi: sisältö, oppimis- ja opetusmenetelmät, käytettävyys ja saavutettavuus, löydettävyys ja jakaminen sekä elinkaari ja muokattavuus.
Jokaisella kriteerillä on useampia osatekijöitä, jotka jakautuvat perustasolle, kehittyneelle tasolle ja edistyneelle tasolle. Perustasoa voidaan pitää hyvänä miniminä.
Seuraavassa listauksessa on perustason kriteerit ja muutama nosto ylempien tasojen kriteereistä. Tarkemmin kriteereihin voi tutustua Avoimen tieteen sivuilla.
1. Sisältö on luotettavaa.
Oppimateriaali täyttää tämän laatukriteerin, kun
- se perustuu tutkittuun tietoon ja on alakohtaisten laatukriteerien mukainen.
- sen tekemisessä noudatetaan tekijänoikeuksia.
- siihen on merkitty käytetyt lähteet.
Myös ylempien tasojen kriteerit on helppo toteuttaa. Vertaisarviointia voi pyytää esimerkiksi kollegalta. Jos oppimateriaali julkaistaan julkaisusarjassa, arviointi toteutuu sitä kautta. Eduksi on, että materiaalissa hyödyntää muita avoimesti saatavilla olevia lähteitä ja kokoaa materiaaliin esimerkiksi linkkejä avoimesti saatavilla olevan lisätiedon äärelle.
2. Materiaalia voi käyttää monipuolisesti opetuksen ja oppimisen tukena.
Tämän kriteerin perustasolla edellytetään, että
- materiaalissa on kuvailtu oppimistavoitteet (mitä pitäisi oppia)
- materiaalia tai sen osia voi käyttää monenlaisissa opetustilanteissa (tarkoitus: miten materiaalia voi käyttää).
Edistyneemmissä materiaaleissa on osallistavaa sisältöä ja esimerkiksi arvioinnin mahdollisuuksia ja erilaisia oppimistilanteita on avattu.
3. Materiaali on saavutettavaa.
Tämän kriteerin perustasolle on nostettu nämä asiat:
- Saavutettavat sisällöt on helppo ymmärtää ja materiaaleja on helppo käyttää. Kaikessa yksinkertaisuudessaan materiaali kokonaisuutena on selkeä: Oppija ymmärtää, mistä puhutaan ja miten materiaalia käytetään.
- Tarvittaessa tekijä laatii materiaalin käyttämiseen omat ohjeet.
- Materiaalissa otetaan huomioon kohderyhmä ja sen tarpeet.
4. Materiaali on helppo löytää ja jakaa.
Tämän kriteerin kohdalla on hyvä muistaa
- valita ja merkitä avoin lisenssi materiaaliin.
- julkaista materiaali avoimella alustalla (esim. Avointen oppimateriaalien kirjasto).
- kertoa, miten materiaalin voi oppimiskokonaisuuksiin kytkeä.
5. Materiaalia pidetään yllä ja päivitetään.
Tässä kriteerissä perustasolla on vain yksi vaade: ilmoittaa hyödynnettyjen sisältöjen tekijät selkeästi. Oppija voi kuitenkin olla tyytyväinen, jos tekijä ilmoittaa omat tietonsa näkyvästi ja täsmällisesti, antaa mahdollisuuden jättää palautetta ja saa tietää, milloin materiaalia on viimeksi päivitetty.
Lähteet:
Avoin tiede. 2023. Miten huomioit laadun avoimissa oppimateriaaleissa? CC BY 4.0.
Voit julkaista oppimateriaalia avoimesti melkein missä tahansa verkkosivustolla. Jotta materiaali leviäisi laajalle, se kannattaa julkaista kanavissa, joista oppimateriaalia muutenkin etsitään.
Avoimen oppimateriaalin kirjasto