Ensisijaisesti tavoitellaan Xamkin ulkopuolisia kanavia. Jos omalle käsikirjoitukselle ei löydy sopivaa ulkoista kanavaa, sitä voi tarjota myös Xamkin omiin julkaisuihin.
Yksittäisiä artikkeleita, podcasteja tms. voi tarjota Xamkin Next tai Read -lehtiin.
Jos taas suunnittelet artikkelikokoelmaa tai monografiaa, voit keskustella julkaisupalvelujen kanssa, mihin Xamkin julkaisusarjaan käsikirjoituksesi sopisi.
Tieteellisistä julkaisemisesta kerrotaan lisää sivulla Tieteellinen julkaiseminen ja vertaisarviointi.
Ammatillisen yleisön tavoittaa esimerkiksi alakohtaisten julkaisuiden avulla.
Ammattillisia oman alan lehtiä voit etsiä esimerkiksi
Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen lehti on AMK-lehti / UAS Journal, jossa viestitään ammattikorkeakouluissa tapahtuvasta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä yritysyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen toimijoille sekä työ- ja elinkeinoelämän sidosryhmille.
Xamkin omat julkaisukanavat ovat myös käytössäsi. Niitä ovat
Muista myös Xamkin verkkosivu, TKI-blogi, uutiskirjeet, sosiaalisen median kanavat ja mediatiedotteet.
Suurelle yleisölle kirjoittaessa kannattaa unohtaa koukeroiset ammattitermit ja muotoilla viesti yleistajuiseksi.
Aluelehdet tavoittavat hyvin paikallisen asukkaat.
Kannattaa muistaa myös valtakunnalliset lehdet, kuten Maaseudun Tulevaisuus, jossa käsitellään maa- ja metsätalouteen liittyviä aiheita ja yleisemminkin maaseutuun liittyviä teemoja.
Huomioithan, että sanomalehtien mielipidekirjoituksia ei pääsääntöisesti oteta huomioon OKM:n julkaisutiedonkeruussa. Ainoastaan pitkät, lehden toimituksen pyytämät tai toimituksen kanssa sovitut asiantuntija-artikkelit, joissa tekijä esiintyy oman organisaationsa nimissä, ilmoitetaan julkaisuina tiedonkeruuseen.
Huomioi verkkosivuille kirjoittaessasi, että kannattaa valita toimitettu julkaisukanava. Tällöin esimerkiksi blogilla on tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka tekee julkaisupäätöksen. Lisäksi toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. Vain tällaisissa julkaisukanavissa julkaistut kirjoitukset voidaan lukea osaksi tiedonkeruuta.
(Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön Tiedonkeruun käsikirja)