Xamkin opinnäytetöissä käytetään Harvard-järjestelmää, jota on esitelty seikkaperäisesti tässä lähdemerkintäohjeessa. Joillain tekniikan ja luonnontieteiden aloilla on mahdollista merkitä lähteet numeroviitejärjestelmällä eli Vancouver-järjestelmällä.
Tarkista koulutukseltasi, saatko käyttää numeroviitejärjestelmää kirjoitelmassasi.
Numeroviitejärjestelmässä lähteet numeroidaan siinä järjestyksessä, jossa ne esiintyvät tekstissä. Merkintä /1/ tai [1] (vinoviivat tai hakasulkeet siis) viittaa tekstissä ensimmäisenä mainittuun lähteeseen. Viitteeseen merkitään sivunumero tai -numerot aina, kun lähteessä on sivunumerointi, esimerkiksi /4, s. 34–35/ tai [12, s. 56]. Myös numeroviitejärjestelmässä on mahdollista osoittaa tekijä tekstissä: Huhtisen [6, s. 27] mukaan...
Kun viite on virkkeen lopussa ja viitataan vain yhteen virkkeeseen, piste merkitään vain viitteen ulkopuolelle, esim.:
Virke /10, s. 25/.
Jos viitteen ala ulottuu yli yhden virkkeen, esimerkiksi kokonaiseen kappaleeseen, viite merkitään viimeisen virkkeen päättävän pisteen jälkeen. Kyseessä on siis itsenäinen virke. Lisäksi merkitään viitteen sivunumeron jälkeen piste, esim.:
Virke. Virke. /23, s. 55–57./
Jos viitteessä on useampia lähteitä, käytetään niiden erottimena puolipistettä, esim.:
Virke. Virke. [1, s. 16; 2, s. 18.]
Lähteet kirjataan lähdeluetteloon numerojärjestyksessä ja myös järjestysnumero merkitään näkyviin lähdemerkinnän eteen. Harvardin systeemistä poiketen teoksen julkaisuvuosi merkitään vasta julkaisijan jälkeen (artikkelin sivut tulevat julkaisuvuoden jälkeen). Muilta osin lähdeluettelon merkinnät noudattavat Harvard-järjestelmän ohjetta Xamkissa.
1. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. 15.–17. painos. Helsinki: Tammi. 2013.
2. Huhtinen, H. Äidinkieli muilla mailla. Kielikello 3/2013, s. 26–28.
3. Kannala, J. Viemäriputken muodon määrittäminen videokuvasta. Aalto-yliopisto. Perustieteiden korkeakoulu. Teknillisen fysiikan laitos. Diplomityö. 2014.
4. Nieminen, M. Information support for user-oriented development organisation: considerations based on the construction and evaluation of knowledge storage. Teknillinen korkeakoulu. Tietotekniikan osasto. Väitöskirja. Research reports / Helsinki University of Technology Software Business and Engineering Institute. A, 2. 2004. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-004278 [viitattu 17.2.2023].
5. Tehokkaat ratkaisut hulevesien hallintaan. Uponor Oy. PDF-dokumentti. 2019. Saatavissa: https://www.uponor.fi/UponorInternet/DirectDownload?did=E53BDE930A324A139E82DA65F795A6CD [viitattu 12.1.2020].
tai
5. Uponor Oy. Tehokkaat ratkaisut hulevesien hallintaan. PDF-dokumentti. 2019. Saatavissa: https://www.uponor.fi/UponorInternet/DirectDownload?did=E53BDE930A324A139E82DA65F795A6CD [viitattu 12.1.2020].
6. Ozonetech. Poistoilman käsittely kaupallisissa keittiöissä. WWW-dokumentti. Päivitetty 24.1.2020. Saatavissa: https://www.ozonetech.com/fi/keitti%C3%B6n-poistoilma/ilmank%C3%A4sittelyn-hy%C3%B6dyt [viitattu 24.1.2020].
7. RT 14-10984. Rakennustieto. Betonin suhteellisen kosteuden mittaus. 2010.
8. Oy Pamon Ab. Kair 80y. Tuote-esite.
9. Gebwell. G-Power® -kaukolämmönjakokeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://gebwell.fi/tuotteet/kaukolampo/g-power-kaukolammonjakokeskus/ [viitattu 14.2.2023].
Numeroviitejärjestelmästä saa lisätietoa teoksesta Kauppinen, A., Nummi, J. & Savola, T. Tekniikan viestintä. Puhumisen ja kirjoittamisen käsikirja. 10.–11. painos. Helsinki: Edita. 2012.