Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tiedonhankinta

4. Tunnistatko erilaiset lähdeaineistot?

Voit käyttää niin opinnäytetyössä kuin muissa opintoihin liittyvissä tehtävissä hyvin erilaisia lähdeaineistoja riippuen siitä, mikä tehtäväsi, tekstisi ja lähteen tarkoitus on. Jos olet kirjoittamassa opinnäytetyösi teoriaosaa, tarvitset lähteeksi tutkimustietoa esim. tieteellisten artikkelien muodossa. Jos taas teet oppimistehtävää, jonka aiheena on löytää ajankohtaista tietoa verkkokaupan kehityksestä Suomessa, voi hyviä lähteitä löytyä myös niin ammatti- kuin sanomalehdistä. Miten sitten tunnistaa eri tyyppisiä lähdeaineistoja?

Löydät tästä osiosta apua erilaisten lähdeaineistojen tunnistamiseen. Linkkejä erilaisiin aineistojen hakupaikkoihin löydät tämän oppaan kohdasta E-aineisto-opas.

Linkit ja ohjeet erilaisten aineistojen käyttöön löytyvät E-aineisto-oppaasta.

Tehtävänannossa tai opinnäytetyövaiheessa sinua pyydetään käyttämään tutkimus-  tai tieteellistä tietoa. Tehtävässä voidaan puhua myös vertaisarvioidun tiedon käyttämisestä. Mitä nämä oikeastaan tarkoittavat? Tutustumme tässä osassa tutkimus- ja tieteelliseen tietoon. Osion loppuosasta löydät ohjevideot kirjallisuuskatsauksesta, tutkimustiedonhausta sekä tutkimusartikkelin tunnuspiirteistä.

 

Tutkimus- ja tieteellistä tietoa voit löytää esimerkiksi:

  • tieteellisistä lehdistä, joko artikkelin tai katsauksen muodossa,
  • tieteellisestä artikkelikokoelmasta, esim. jonkin alan vuosikirjat,
  • korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen julkaisusarjoissa julkaistuista tutkimuksista,
  • erilaisista opinnäytteistä kuten väitöskirjat, lisensiaattityöt, pro gradut, yamk- tai amk-opinnäyteet.

 

Erilaiset opinnäytteet ja niiden käyttämisessä huomioitavaa

Tutkimuslähteitä valitessa on hyvä pitää mielessä, että opinnäytteet ovat nimensä mukaisesti jonkun muun opinnäytteeksi koostamaa tietoa. Tällöin on hyvä pohtia, käyttääkö omana lähteenään suoraan esim. väitöskirjaa tai pro gradua vai hakeutuuko enemmin alkuperäisten lähteiden luo, eli käyttää ja tulkitsee itse ne lähteet, joita opinnäytteessä on käytetty. Yleinen tutkimuksen perusperiaate on, että joka tapauksessa aina viitaan omaa työtä ylempään työhön. Opinnäytteet voivat kuitenkin olla avuksi, kun pohdit alkuun aihettasi ja mm. mietit hakusanoja. Jo tehtyjen opinnäytetöiden lähdeluetteloista voi löytyä hyviä lähteitä myös omaan työhön, vaikka et muuten kyseessä olevaa työtä käyttäisikään lähteenä.

 

Mikä ihmeen vertaisarvioitu artikkeli?

Vertaisarviotuartikkeli tarkoittaa artikkelia, joka on julkaistu tieteellisessä lehdessä ja ennen julkaisua artikkeli on käynyt läpi vertaisarviointiprosessin (peer-reviewed). Vertaisarviointiprosessin tarkoitus on varmistaa tutkimuksen laatua, ja tämän vuoksi artikkeli ennakkoarvioidaan tieteenalan asiantuntijoiden toimesta ennen julkaisemista. Osalla suomalaisista tieteellisistä lehdistä on käytössä vertaisarviointitunnus (kuva alla), joka auttaa vertaisavioitujen artikkelien tunnistamisessa. Ulkomaisissa tieteellisissä lehdissä vastaavaa merkkiä ei ole käytössä, mutta artikkelin ja/tai lehden tiedoista pitäisi löytyä maininta, noudatetaanko lehdessä vertaisarviointia. Katso hakuja tehdessäsi voitko rajata haun esim. sanojen peer-revied tai referee mukaan (Huom! muista siltä tarkistaa, onko artikkeli oikeasti tutkimusartikkeli vai esim. pääkirjoitus, joka ilmestyy muuten vertaisarvioidussa lehdessä). Myös sana journal tai scholarty journal viittaa usemmiten tieteelliseen vertaisarvioituun lehteen.Lue lisää vertaisarvioinnista

Suomessa käytössä oleva vertaisarviontimerkki. Kuvassa valkoinen nuoli mustalla pohjalla ja teksti Vertaisarvioitu.

 

Tutkimusartikkelin tunnistaminen

Kuvassa kerrotaan tutkimusartikkelin tuntomerkeistä. Kuvan alla sama teksti pdf-tiedostona.

Ammatillisen ja tieteellisen tiedon raja ei ole yksiselitteinen, sillä myös korkeatasoisessa ammatillisessa julkaisussa voi olla artikkeleita, jotka perustuvat tutkimukseen. Oleellista ammattillista tietoa etsittäessä ja käytettäessä on olla kriittinen sen suhteen, miten ja mihin löytämääsi tietoa käytät. Ammatillisen tiedon kenttä on laaja ja sen vuoksi sinne mahtuu hyvin paljon eri tasoista aineistoa. Ammatillista tiedonhankintaa ja -seuraamista on hyvä harjoitella jo opintojen aikana, jotta oman alan seuraaminen on työelämään siirryttäessä jo rutiini.

Ammatillista tietoa voit löytää esimerkiksi:

  • ammattilehdistä, joiden sisältö koostuu yleensä yhden alan ammatillisesta asiantuntijatiedosta,
  • erilaisilta ammattillisilta sivuistoilta kuten ammattilliset järjestöt tai asiantuntijaorganisaatiot,
  • alan käsi- ja oppikirjoista,
  • korkeakoulujen julkaisusarjoista,
  • ammatillisista videoista tai podcasteista,
  • ammattialan asiantuntijalta.​

Voit hakea ammatillista tietoa useista Kaakkurista löytyvistä tietokannoista. Löydät nämä ja alakohtaisia avoimia ammattillisia aineistoja osiosta Aineistot.

Virallistiedolla tarkoitetaan erilaisten virallisten tahojen kuten ministeriöiden ja valtion laitosten tuottamaa tietoa. Tämä tieto on käyttökelpoista omissa oppimistehtävissäsi ja myös opinnäytetyössä. Muista kuitenkin aina tietoa käyttäessäsi tarkistaa, että käyttämäsi tieto, esim. jokin suositus, on yhä voimassa.

Virallistietoa voit löytää esimerkiksi:

  • valtion virastojen sivuilta,
  • ministeriöiden sivulta,
  • kuntien sivuilta,
  • Finlex- ja  Edilex-lakitietokannoista,
  • eri tilastosivuilta,
  • patentti- ja standarditietokannoista.

Löydät Aineistot osiosta linkkejä eri virallistietoja sisältäviin tietokantoihin kuten Julkari ja Valto.

Jossain tapauksissa myös kaikkien saatavilla oleva yleistieto, voi sopia tehtäväsi tai opinnäytteesi lähdemateriaaliksi. Yleistietoa, kuten esim. aikakauslehden artikkeleilta, voi jollain aloilla käyttää myös oman opinnäytteensä aineistona, jota opinnäytetyössä analysoidaan jostain tietystä näkökulmasta. Jos käytät yleistietoa kirjallisissa töissäsi, harkitse joka kerta tarkkaan, miksi käytät juuri tätä tietoa, mikä on sen tarkoitus ja kuinka luotettavaa se on. 

Yleistietoa löydät esimerkiksi:

  • sanoma- ja aikakauslehdistä,
  • tv- ja radio-ohjelmista,
  • podcasteista,
  • YouTube yms. verkossa olevista videoista,
  • blogeista,
  • kaunokirjallisuudesta,
  • kuvista.

Apua kirjallisuuskatsauksen tekemiseen ja tutkimustiedonhakuun