Siirry pääsisältöön

Tutkimusaineistojen hallinta, käsittely ja avaaminen

Mitä aineisto on?

Tutkimusaineisto on tutkimuksen tai TKI-hankkeen aikana tuotettua tai hyödynnettyä aineistoa, johon tutkimustulokset ja tuotokset pohjautuvat ja jolla tulokset voidaan toisintaa. Tieteessä tutkimusdatalla viitataan tutkimuksen aineistoon. Xamkissa tutkimusaineistoihin käsitetään sisältyvän raakadata, primaariaineistot ja primaariaineistoista tuotetut aineistot. Aineisto voi olla alkuperäisessä muodossaan ennen kuin sitä on mitenkään käsitelty tai tiettyä tarkoitusta varten kerättyä, luotua tai ylläpidettyä aineistoa, jota tutkija käyttää tutkimuksessaan.

Aineistot voivat olla luonteeltaan esimerkiksi

  • erilaisia mittaustuloksia 

  • tilastoja 

  • digitaalisia kuvia 

  • äänitallenteita 

  • videotallenteita 

  • haastatteluiden litterointeja 

  • kyselyaineistoja 

  • kenttätyöhön perustuvat havaintoja 

  • omia ohjelmistoja ja lähdekoodeja.  

 

Mitä aineistonhallinta on?

Aineistonhallinnalla tarkoitetaan, että aineistojen kerääminen, käsittely, kuvailu, säilyttäminen ja mahdollinen avaaminen ja tuhoaminen on suunniteltu ja toteutettu hyvin. Aineistonhallinnan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä, minkä tulisi olla todennettavissa ajantasaisella aineistonhallintasuunnitelmalla ja muulla dokumentaatiolla.

Aineistonhallintakäytäntöjen tavoitteena ovat FAIR-periaatteet, joiden mukaisesti aineiston tulee olla löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudelleen käytettävissä (Re-usable).

 

Miksi aineistonhallintaa?

Hyvän aineistonhallinnan seurauksena

  • Tutkija löytää omat aineistonsa
  • Organisaatioissa tiedetään, millaisia aineistoja hankkeissa on kerätty ja miten ne saa käyttöön
  • TKI:n vaikuttavuus ja näkyvyys parantuvat
  • Toistettavuus mahdollistuu, jonka seurauksena luotettavuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät
  • Päällekkäinen työ vähenee ja tutkimus nopeutuu                                                                
  • Pitkittäistutkimus mahdollistuu
  • Rahoittajan on helpompi seurata resurssien käyttöä ja kohdentaa niitä.

Aineiston hyvät tallennus- ja dokumentointikäytännöt auttavat välttämään virheitä ja sekaannuksia sekä helpottavat aineiston jakamista eri toimijoiden kesken. Lisäksi ne varmistavat, että aineistot ovat löydettävissä ja käytettävissä tarvittaessa.

Lähde: Avoin TKI-toiminta: SeAMK-opas

 

Hyvä aineistonhallinta

Kaisa Järvelä on jakanut kymmenen vinkkiä hyvään aineistonhallintaan (Tietoarkisto 47(1), 2017):

  1. Tee aineistonhallintasuunnitelma
  2. Tutustu Aineistonhallinnan käsikirjaan
  3. Huolehdi suostumukset ajoissa kuntoon
  4. Varmista, vaaditaanko eettinen ennakkoarviointi
  5. Huolehdi tutkijoiden väliset sopimukset kuntoon
  6. Varmista, onko aineistossa tekijänoikeuksien alaista materiaalia
  7. Huolehdi tutkittavien informoimisesta
  8. Mieti anonymisointikysymykset kuntoon
  9. Huolehdi, että aineisto ei häviä.
  • Lisäksi on hyvä suunnitella julkaisukanavia kaikille tutkimuksessa syntyville tuloksille, kuten menetelmille, artikkeleille jne. on syytä jo alusta pitäen selvittää mihin eri sopimukset, lait ja ohjeistukset velvoittavat tutkijaa ja miten tutkimus on mahdollista tehdä siten, että mahdollisimman paljon voidaan julkaista mahdollisimman avoimesti. Myös julkaisuajankohtia kannattaa miettiä avoimin mielin: kaikkea ei ehkä tarvitse julkaista vasta tutkimusprojektin päätteeksi. Varhainen avaaminen ja julkaiseminen voi tuoda yllättäviäkin hyötyjä omalle tutkimukselle - See more at: http://avointiede.fi/mita-tutkimusaineisto-on#sthash.YeEwfYea.dpuf

Aineistojen käsittely

Aineistonhallintasuunnitelmassa on mietitty etukäteen aineistojen käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. Aineistonhallintasuunnitelmaa tulisi kuitenkin muokata tutkimuksen kuluessa. Mikäli tutkimuksessa käsitellään henkilötietoja, henkilötietoja tulee käsitellä vain tietosuojailmoituksen mukaisella tavalla. 

Jos tutkimusta on tekemässä useita toimijoita, työtavoista ja aineistojen tallentamisen ja säilyttämisen käytänteistä on sovittava kaikkien hankkeen toimijoiden kanssa. Tutkittavien informointi tulee myös huomioida.

Hyvät tallennus- ja dokumentointikäytännöt auttavat välttämään virheitä ja sekaannuksia sekä helpottavat aineiston jakamista eri toimijoiden kesken. Ne myös varmistavat, että aineistot ovat löydettävissä ja käytettävissä tarvittaessa vielä hankkeen jälkeenkin.

Saavutettavuusseloste | Accessibility statement