Tutkimusmenetelmät ovat järjestettyjä ja dokumentoituja menettelyitä, joiden avulla toteutetaan tutkimusta ja työskennellään tutkimuskysymysten ja -aineistojen parissa tutkimustuotosten tuottamiseksi. Yksittäiset tutkimusmenetelmät kattavat yleensä jonkin osan tutkimuksen elinkaaresta aineistonkeruusta tutkimuksen suunnitteluun, saatavuuteen, datan valintaan ja käsittelyyn, tutkimuskontekstien dokumentointiin ja raportointiin, protokolliin ja suunnitelmiin sekä analyysiprosessiin, mukaan lukien konkreettiset toimenpiteet ja päättelyketjut. Tutkimusmenetelmien avoimuus kattaa sekä yksittäiset menetelmät että niiden yhdistelmän, josta muodostuu tutkimuksen koko elinkaaren kattava kokonainen työnkulku.
Tutkimusmenetelmien katsotaan yhä useammin olevan itsenäisiä tutkimustuotoksia, joita jaetaan eri kanavissa. Tutkimusmenetelmät tulisi aina raportoida riittävän yksityiskohtaisesti ja kattavasti, jotta on mahdollista julkisesti ja perusteellisesti arvioida, miten tulokset on saatu ja miten valitut menetelmät voivat vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Avoimuuden vaatimus kattaa paitsi yksittäiset menetelmät tai osa-alueet myös koko työnkulun, jota tarvitaan tulosten ja johtopäätösten johtamiseksi havainnoista. Tämä voi pitää sisällään tutkimusprosessin, työkalut ja tutkimuksen välituotokset, joita kannustetaankin jo varhaisessa vaiheessa levittämään. Dokumentointi, versiointi, avoin jakelu ja selkeät uudelleenkäyttöä tukevat luvat edesauttavat tutkimusmenetelmien uudelleenkäytettävyyttä ja jatkokehitystä. Tutkimusmenetelmien avoimuus voi pienentää tarkoitushakuisten menetelmien ja johtopäätösten mahdollisuutta.
Menetelmien levittämiseen voi hyödyntää esimerkiksi tutkimusten menetelmäosiota ja lisäaineistoja, erillisiä data- tai menetelmäjulkaisuja, julkisia protokollia, koodin ja aineistojen saatavuutta koskevia ilmoituksia, avoimia repositoriota ja mikrojulkaisuja. Menetelmien varhainen ja pitkäaikainen saatavuus ja säilyminen vaativat osittain uusia ratkaisuja tiedon levittämiselle. Valmiita järjestelmäratkaisuja kaikilta osin ei ole vielä tarjolla.
Mikrojulkaisut ovat lyhyitä vertaisarvioituja ja viitattavissa olevia julkaisuja, joilla voidaan julkaista tiivistetysti tietoa uusista löydöksistä ja tuloksista, mahdollisesti ilman laajempaa tieteellistä narratiivia. Mikrojulkaisuja voidaan käyttää myös negatiivisista tuloksista tai kokeilujen epäonnistuneista toteutuksista viestimiseen.
Protokollissa dokumentoidaan numeroidut vaiheet, joita on noudatettava tietyssä tutkimuksessa saatujen tulosten uusimiseksi. Vaiheita ovat esimerkiksi aineiston keruu, analyysi (mukaan lukien menetelmät) ja tulosten tuottaminen. Protokollia on joissain tapauksissa mahdollista automatisoida esimerkiksi laboratoriotyössä tai laskennallisessa tutkimuksessa.
Repositorio on tietokanta tai virtuaalinen arkisto, joka on perustettu tieteellisten tuotosten keräämistä, levittämistä ja säilyttämistä varten. Open Science Framework on yksi esimerkki nimenomaan tutkimusmenetelmiä varten tarkoitetuista repositorioista. Digitaalisia repositorioita on tarjolla myös tietojenkäsittelyä ja ohjelmistopaketteja varten (esim. GitHub ja Zenodo).
Lähde: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025: Osalinjaukset 1 (Tutkimusdatan avoin saatavuus) ja 2 (Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus) https://doi.org/10.23847/tsv.667