Jotta käsikirjoitusprosessin saa hyvin vauhtiin, huolellinen aiheen ideointi ja tekstin tavoitteen määrittely on tärkeää. Kun tietää, kenelle ja miksi julkaisua laaditaan, on helpompi valita sisältöainekset ja kirjoittamisen tyyli.
On myös hyvä pohtia, millaisen muodon sisällölle valitsee. Vaihtoehtoja on perinteisestä artikkelista äänikirjaan tai verkkojulkaisuun. Oli valittu muoto mikä hyvänsä, sisältöainesten valintaan ja käsikirjoituksen rakenteeseen sekä ilmaisuun kannattaa paneutua.
Mikäli mahdollista, hankejulkaisun voi purkaa osiin: mitkä sisällöt voisi julkaista blogitekstinä, mistä taas voisi laatia tieteellisen artikkelin? Voisiko jonkin osa-alueen julkaista podcast-sarjana?
Muistathan, että voit pyytää palautetta tai keskustella julkaisuasiantuntijan kanssa käsikirjoituksestasi missä tahansa kirjoittamisen vaiheessa. Palautteen saaminen on arvokasta, koska siten voit parantaa tekstiäsi ja kehittää itseäsi kirjoittajana. Omalle työlleen usein sokeutuu. Kommentteja kannattaa pyytää ennemmin ajoissa kuin vasta viimeistelyvaiheessa - muutoksia on helpompi tehdä, kun teksti on muokkausvaiheessa.
Sivun alalaidassa on myös itsearviointilomake, jonka kysymysten avulla voit toimittajana tai kirjoittajana hioa käsikirjoitustasi.
Tekstin rakenteen suunnittelua määrää se, mikä tekstilaji on syntymässä ja mikä tekstin tavoite on. Jos kirjoitat tieteellistä artikkelia, yleisin käytetty rakenne on IMMRAD-rakenne, kun taas yleistajuisen artikkelin voi rakentaa monella eri tavalla. Jos taas laadit videota tai podcastia, niiden rakenne vaatii erityyppistä rakenteiden pohtimista.
Toimittajalla on vastuu huolehtia julkaisun käsikirjoituksen rakenteen ja tyylin yhdenmukaisuudesta.
Artikkeleissa voi olla julkaisupaikan ja tekstin tavoitteen ohjaamana seuraavia osia:
Käsikirjoitukset laaditaan hyvällä asiatyylillä: selkeällä, havainnollisella ja ilmaisultaan tarkalla kielellä.
Täsmällinen kieli
Ei käytetä kapulakieltä tai hankejargonia: vältetään pitkiä ja monimerkityksisiä virkkeitä, abstrakteja ja merkitykseltään hämäriä sanoja.
Ei käytetä muoti-ilmauksia tai tyhjiä fraaseja.
Ei langeta substantiivitautiin (esim. suorittaa pakkaaminen 🡪 pakata / tapahtua kehitystä 🡪 kehittyä)
Ei käytetä kliseisiä kielikuvia.
Vältetään vierasta vaikutusta (esim. sinäpassiivi, fraasit kuten pitkässä juoksussa, ajatella laatikon ulkopuolelta jne.)
Vältetään lauseenvastikkeiden liiallista käyttöä.
Kielitoimiston ohjepankkiin on koottu monenlaisia ohjeita oikeinkirjoitusta, kielioppia ja nimiä koskeviin kysymyksiin. Jos vastausta ei löydy, aina voi myös kysyä Kielitoimiston neuvonnasta.
Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskielen sanakirja, jossa on tietoa sanojen merkityksistä käytöstä ja tyylisävyistä sekä taivutuksesta ja oikeinkirjoituksesta.
Kirjoittajan työkalupakkiin on koottu apuvälineitä asiatekstin kirjoittajalle.
Kirjautumalla käyttöösi avautuu useita laadukkaita sanakirjoja (mm. englanti, ruotsi, saksa, venäjä). Palvelussa on myös alakohtaisia sanakirjoja ja englannin kielen tarkistusohjelma (MOT Proofing Englanti), joka löytää suuren osan kielioppi- ja kirjoitusvirheistä ja antaa palautetta tyyliin liittyvistä seikoista.
Paketti koostuu kuudesta maksuttomasta kurssista, jotka tähtäävät kielen ja tekstien parantamiseen ja kielellisen saavutettavuuden lisäämiseen erityisesti julkishallinnossa.
Jatkuvasti päivitettävä sivusto, josta löytää neuvoja ja esimerkkejä kaikkeen kirjoittamiseen liittyvään.
Xamkin editointipalvelusta on lisätietoa sivulla Kirjoittajan ja julkaisijan tukipalvelut. Halutessasi voit käyttää myös ulkopuolista kielipalvelua. Voit tiedustella eri kielipalveluiden yhteystietoja osoitteesta julkaisut(a)xamk.fi tai etsiä niitä itse.